Lähimmäinen

Markus 12:41-44
******************

”Mutta Ruut vastasi: ”Älä vaadi minusa jättämään sinua ja kääntymään pois sinun tyköäsi, sillä mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja mihin sinä jäät, sinne minäkin jään, sinun kansasi on minun kansani, ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne tulla haudatuksi. Herra varjelkoon minua nyt ja vasta, jos muu kuin kuolema erottaa meidät”(Ruut 1:16-17)

Rukous: ”Herra, elämääni valvo, etten harhaan, vaeltaisi täällä ohi ihmisten. /Herra, auta aina, etten ketään paina, etten toisten taakkaa suuremmaksi tee.”(V. 509:1-2)

Kuuntelimme tänään televisiosta ”piispanmessua”. Siellä saarnan aiheena oli ”Betesdan ihme”. Tekstit olivat kuitenkin eri kuin tämän päivän kohdalle merkityt kolmannen vuosikerran tekstit. Tämän pyhän aiheena on ”Lähimmäinen”. Epistolatekstissä on tärkeä lause, jota tähän maailman aikaan pitäisi ripustaa kaikkien kaulaan, sillä ylettömän paljon kuulee, miten ihmiset tekevät toisilleen pahaa, jopa tappavat, ei ainoastaan riitojen seurauksena vaan aivan sivullisia, jopa lapsia. Nuorillakin on paha olla ja paljon mieltä rasittavia tapahtumia. Apostoli määrittelee rakkautta lähimmäisiä kohtaan näin: ”Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte, sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. Sillä nämä: ´älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse´, ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi´. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttymys.”(Room. 13:8-10) Se kaulaan ripustettava kohta on lopussa: ”Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.” Jos tuon muistaa joka päivä ja hetki, saamme elää rauhassa lähimmäistemme kanssa. Emmekä itsekään saa haastaa riitaa tai käyttäytyä aggressiivisesti, vaan mieluummin purra hammasta tarvittaessa. Kärsivällisyys, kuin myös rauha, rakkaudesta puhumattakaan, ovat Pyhän Hengen hedelmiä eli tuotoksia.

Vanhan Liiton ihmiset käsittivät, että lähimmäiseksi kelpaa vain saman kansan ja heimon jäsen. Kristittyjen pitäisi rakastaa kaikkia ihmisiä. Heidän tulisi levittää rakkauden sanomaa eli tehdä ahkerasti lähetystyötä, että kaikki pelastuisivat. Totta on sekin, että Jumalan vastustaja on huomattavasti ahkerampi kuin uneliaat hyvän sanoman levittäjät. Jonkin verran lohduttaa se, että Jeesus sanoi vertauksessaan, että 50% valvoi ja odotti Yljän tuloa. Toisessa vertauksessa tosin kävi ilmi, että vain 10% osoitti rakkautta parantajalleen eli osasi kiittää Herraa pelastuksestaan. Jeesus sanoi myös: ”Löytyneekö uskoa maan päältä, kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan?”

Introitukseen kirjoitin Vanhan Testamentin Ruutin kirjasta kohdan, missä leskeksi jäänyt miniä osoittaa rakkautta ja kiintymystä anoppiinsa. Meillä usein naureskellaan anoppien, appien, vävyjen ja miniänten välisiä suhteita. Väännetään kuvaa, että näissä sukulaissuhteissa aina olisi jotain vinossa. Käsitys juontanee juurensa niistä ajoista, jolloin vanhemmat valitsivat puolisot lapsilleen, jopa pakottivat rakkaudettomiin liittoihin.

Rakkaus on laasti tai liima, joka liittää perheet, puolisot ja lapset yhteen. Kaunista on nähdä seuroissa ja jumalanpalveluksissa kokonaisia perheitä, joissa ollaan auttamassa toisiaan rakkauden siteillä. Silloin perheeseen mahtuu isovanhemmat ja muukin suku. Apostoli neuvoo myös olemaan vieraanvaraisia, koska vieraitten joukossa saattaa olla enkeleitäkin, ainakin ns. ”arkienkeleitä”, jotka tulevat auttamaan tarvittaessa ja vapaaehtoisesti.

Täytyy vajavaisena ihmisenä kuitenkin myöntää, että kaikkien rakastaminen on vaikeaa, joskus pelottavaakin. Sillä hyväntahtoisia ihmisiä käytetään nykyisin paljon hyväksi, ryöstetään ja ”huijataan”. Siksi on tärkeää muistuttaa varsinkin lapsille ja nuorille – ja itselleenkin-, että Jumalan enkelit ovat olemassa, ja itsensä Jumalan silmät valvovat Jeesuksen omia, etteivät joudu susien raatelemiksi. Vahvistan ajatuksen vanhan virren sanoin: ”Sä lausuit, Herra, kuka vois omani riistää multa? Sua huudan maailma kun pois, mun ryöstää tahtois Sulta. Suo, että laumaas kuuluisin, kun pelastat sen kotihin, petojen raatelulta.” Jeesus tietää, mistä puhuu, sillä HÄN ON JUMALAN RAKKAUS.

Aamen.