Totuus ja harha

Matteus 7:24-29
****************

”Missä asuu ymmärrys? Ihminen ei löydä tietä sen luokse, tästä maailmasta sitä ei voi löytää. Syvyydet sanovat:”Ei viisaus ole täällä”, ja meri sanoo:”Ei liioin täällä minun luonani.” Puhtaalla kullallakaan sitä ei voi ostaa, hopeaa ei punnita sen hinnaksi. Jumala yksin tuntee tien viisauden luo. Hän yksin tietää, missä se asuu. Hän näkee maan ääriin saakka, Hän näkee kaiken, mikä on taivaan alla.------Viisautta on Herran pelko, ymmärrystä se, että karttaa pahaa.”(Job 28:20-24 ja 28)

Rukous:”Totuuden Henki, johda Sinä meitä; etsiessämme valkeuden teitä. Tietämme ohjaa, meitä älä heitä! Tietomme siunaa. / Anna Sä, Kristus, valos meille hohtaa, anna sen meitä Isän kotiin johtaa. Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa, voittohon auta!”(V.484: 1,4)

Minäkin ymmärrän jotain rakentamisesta, sillä olen saanut kasvaa perheessä, jossa isän johdolla kaikki neljä poikaa olivat rakentamisen ammattilaisia, ja minäkin sain olla isän rinnalla rakentamassa omakotitaloa 1952 Askolan Huhtaniittyyn ja myöhemmin valvonut ja velalla maksanut kolmen omakotitalon rakentamista. Isäni ja yksi veljistäni olivat sodan jälkeen rakentamassa sotakorvauslaivoja Raumalla koivistolaisen yrittäjän alaisena. Isä oli tosin työnjohtajakin.

Näitä taloja tai laivoja ja veneitä ei rakennettu hiekalle. Laivojen rakentamisessa tarvittiin paljon rautaa ja muuta metallia. Puut talojen rakentamiseen on tarkkaan valittu ja ne on rakennettu vahvan perustuksen päälle. Suomi on tunnettu maailmalla hyvän rakentamisen maana, vanhimmat rakennukset on tehty hirsistä, tervattu ja hyvin tilkitty. Sellainen talo jäi isän rakentamana Koiviston saareen. Viisas rakentaja ei tehnyt edes kesämökkiä välittömän veden läheisyyteen, peräti 50 metriä rannasta.

Jeesus antoi päivän tekstissä rakennusohjeita elämää ja iankaikkisuutta varten. Myös muualla Raamatussa on paljon rakennusohjeita. Meille on myös uskovissa kodeissa opetettu, että uskomme, toivomme ja rakkautemme on visusti rakennettava peruskallion, Jumalan Sanan pohjalle. Silloin eivät maailman myrskytuulet ja harhaopit pääse lannistamaan kulkuamme kohti rauhan rantaa. Jos ajattelemme maailman merenkulkua, pieni laiva helposti hukkuu aaltoihin. Siksi rukoilemme, että Herra Jeesus, veljemme ja Vapahtajamme tulisi laivamme peräsimeen, tai että Hän ohjaisi koko Herran seurakuntalaivaa oikeaan suuntaan, ettei väärien johtajien vuoksi koko lauma hukkuisi.

Vanhan Testamentin tekstissä Herra neuvoo profeetta Jeremian kautta välttämään valheellisia lupauksia:”Tämä on Herran temppeli, Herran temppeli, Herran temppeli”. Tähän viitaten Jeesuskin sanoi, ettei pidä mennä mukaan, jos joku sanoo:”Katso, täällä on Jumalan valtakunta, katso tuolla!” Jeremian päivän tekstin jälkeen tulee jokseenkin sama ajatus, mikä Jeesuksellakin oli ,kun Hän kaatoi Jerusalemin temppelissä kaupustelijoitten pöydät: ”Ryövärien luolaksiko te katsotte tämän huoneen, joka on otettu minun nimiini? Katso, sellaiseksi minäkin olen sen havainnut sanoo Herra” (Jeremia 7:11) Ajassamme taitaa olla samoja väännöksiä poispäin totuudesta.

Uuden Testamentin epistolassa apostoli neuvoo:”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa.” Hän neuvoo myös välttämään haureutta ja katkeruutta. Esimerkkinä hän muistelee Eesauta, joka myi esikoisoikeutensa yhdestä ateriasta, eikä enää saanut sitä takaisin, vaikka pyysi sitä kyynelin.

Raamatun eri kohdista olemme siis löytäneet rakennusohjeita elämällemme. Sen perustukseksi olemme saaneet Jumalan Sanan, rakennusohjeeksi kymmenen käskyä. Rakennuksen kulmakiveksi olemme saaneet itsensä Herran Jeesuksen. Seinät syntyvät uskovista ihmisistä, joiden joukossa saan itsekin olla kasteeni perusteella. Katon päällä on kirkas risti, jonka turvissa voitamme pahan.

”Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, emme kauhistu vastustajaamme. Viha vaikka on vastaamme sammumaton niin me turvaamme Puolustajaamme. Vaikka kaita on tie ja se taistohon vie, meille Jeesus on turva ja kilpi. Siis me uskossa vaan käymme taistelemaan; pyhä on tämä tie, pois jo vilppi.” (V.v.:171:1) Aamen.