Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa.

Luukas 12: 42-48
***********************

”Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään”(Lk.12:48 b)

Rukous: ”Suo, että uskossa mä työni toimittaisin; eläisin Sinussa ja siunauksen saisin. Suo uskollisesti mun kaikki suorittaa, niin että nimesi kiitoksen siitä saa./ Suo rauhaa rakentaa, noudattaa tahtoasi, ja anna tavaraa mun pitää lahjanasi. Suo mieli laupias ja hyväntahtoinen, niin että lahjojas suon köyhän kätehen.”(V.v. 387:2,5)

Muistelen äitini ohjetta: ”Kenenkään ei ole pakko antaa toisille lahjoja; mutta: jos joku antaa sinulle jotain, vaikka kuinka pientä, ota lahja vastaan ja muista kiittää.” Nykyisin olen joskus huomannut lapsia ja nuoria, jotka nyrpistävät nenäänsä toisten antamille lahjoille, jopa arvostelevat kovaäänisesti. Joku on myös äänekkäästi vaatinut lisää, esim. rahaa: ”eikö sulla ole enempi antaa”. - Muistamme myös lesken roposen, mistä Jeesus kertoi. Jumala antoi suuremman arvon ja siunauksensa hänelle, joka antoi viimeisen roponsa uhriarkkuun.

Jumalalla on oikeus arvioida kantokykymme lahjoja antaessaan. Hän tietää antaessaan jollekin viisi denaria ja jollekin kaksi tai vain yhden. Jokaiselta lähimmäiseltämme voimme oppia, miten lahjoja voidaan käyttää. Esimerkiksi moni rikollinen on hyvin älykäs, mutta on eksynyt käyttämään älyään väärin. Samoin tiedettä voi tehdä ihmiskunnan parhaaksi tai vahingoksi. Joku osaa tehdä taidetta Jumalan kunniaksi vaikkapa kirkon alttaritauluksi tai lahjaksi köyhään kotiin. Musiikin taitaminen on ollut suureksi siunaukseksi koko kirkkohistorian ajan. Jumalanpalvelus ilman musiikkia olisi jokseenkin kuiva. Kirjojen kirjoittaminen voi myös olla jollekin siunaukseksi, kallis hunajanpisara Kristuksesta.

Joskus ihmettelemme, miksi Jumala antaa joillekin vanhemmille sairaita tai kehitysvammaisia lapsia. Jälkimmäisillä on tuntemieni mukaan uskottu suuri määrä rakkautta ja kiintymystä hoitajiinsa. Sairas opettaa kiitollisuutta terveydestä ja halua keksiä parannuskeinoja. Olemme kiitollisia niistä lääkäreistä ja tiedemiehistä, jotka auttavat Jeesusta parannustyössä.

Rakennustyö on hyvin tärkeää sekä maalla että kaupungissa. Jumalan sanakin kehottaa tekemään työtä sen kaupungin parhaaksi, missä asuu. Kaikenlainen osaaminen käsityön ja rakentamisen alalla on Jumalan lahjaa ja joillakin aivan mahtava ominaisuus.

Lähimmäisenrakkautta on myös se, että kunnioittaa toisia liikenteessä. Jos Jumala on siunannut omaisuutta tahi tavaraa, sen oikea käyttäminen ja jakaminen puutteenalaisille on Jumalan mielen mukaista.

Teksti kertoo uskollisuudesta Jumalan taloudenhoidossa. Jumalan lapset ovat täällä maailmassa jakamassa Jumalan rakkautta ja hyvyyttä. Herra luottaa meihin. Se luottamus on parasta mitä voimme saada osaksemme. Me kokoonnumme yhteen seuroihin ja jumalanpalveluksiin saadaksemme evästä itseämme ja lähimmäisiämme varten. Iloitsemme taivaan enkeleitten kanssa, jos omilla lahjoillamme voimme osoittaa taivaan tietä vaikkapa ylistäen ja laulaen. Meillä on oikeus myös jakaa syntien anteeksiantamuksen evankeliumia syntien orjuudessa painiskeleville. Usein pienet lapset ovat parhaita evankeliumin jakajia aitoudessaan. ”Siunatkaa, älkää kirotko”. Tuo voisi olla lähtökohta uskolliselle Jumalan valtakunnan työntekijälle.

Jeesus on luvannut saman palkan kaikille uskollisille työntekijöilleen. Meidän katseemme on suunnattuna rauhan rannalle. Me rukoilemme, että Herra näkisi meidän yrityksemme hoitaa omaa puutarhapalstaamme. Meillä on ”käsi aurassa, muttta sydän taivaassa”. Me sytyttelemme pieniä tuikkuja maailman synkkenevään yöhön.

”Kaikki kohdallaan kerran taivaassa: Siellä riemuitaan!” Aamen.